Yövieras
The forbidden visitor of the dark hours
Seinäkellon, sen kultavalkoisen, tasainen nakutus. Mustana päälle vyöryvä yö, verhon alta heijastuva katulampun aavemainen, sininen häivähdys.
Levottomat silmät, jotka odottaen, peloissaan, mutta myös jännittyneenä, hapuilivat huoneen kulmia; kurkaten vain vilkaisun verran, raolleen jääneeseen vaatekaappiin, joka sijaitsi sänkyä vastapäätä; sänkyä, jonka jouset olivat jo luovuttaneet, ja patja painunut keskeltä alaspäin.
Koiran levollinen tuhina, joka välillä korahtaen taukosi, himmeni pois, mutta jatkui sitten, kuin kiihdyttävä auto.
Paksu peitto, joka oli päällystetty silkkilakanoin; lämmitti jo liian kuumaksi käynyttä kehoa. Kääritty tiukasti varpaiden ja käsien alle; ettei mikään pääsisi tarrautumaan kiinni raajaan; vetämään mukanaan; ettei käärme pääsisi luikertamaan sen alle, iskemään hampaitaan ihon läpi.
Pehmyt tyyny, joka muotoutui pään alla, tuki huonosti niskaa. Toinen tyyny, seinän ja ihmisen välissä, peitti hipaisten toisen posken, joka olisi varmasti punainen, jos valo sen saavuttaisi ja paljastaisi.
Puhelin, jonka näyttö välähteli välillä kirkkaana; ilmoittaen uudesta viestistä; täyteen kerätyistä elämistä.
Kahvan naksahdus sen taipuessa alaspäin; oven narahdus sen auetessa.
Vain hento viima, joka hiippailen asteli huoneeseen, ilman askelten ääntä. Hengittävä puhallus kasvoilla; mutta ei havaittavaa hahmoa, vain silittelevä kosketus iholla, kuin viisi kylmää sormea.
Kiihtyvä hengitys; tytön lähestyvä paniikki; huulia seuraava sormi, joka liukui ylös nenän päähän, jatkaen pitkin nenän vartta, piirtäen toisen, sitten toisen kulmakarvan. Kosketus, kuin siveltimen arka pyyhkäisy otsalla; josta se liukui maalaamaan hiuksia, jotka olivat levinneet tyynylle.
Sanomaton toive; kuulematon itku; huomaamaton kyynel. Hengitys, joka laskeutui vasten huulia; joka kuitenkin arasti vetäytyi pois.
Sängyn valitus, sen antaessa periksi painolle, joka asettui vierelle; sinne lattian puolelle. Olematon käsi; joka laskeutui rintakehän päälle; veti lähemmäs kadonnutta kehoa. Kylmä puhaltelu vasten hiusrajaa; jalka, joka hapuili peiton reunaa, kavalasti luikaten sisään, kietoen itsensä jalkojen ympärille.
Rauhan tunne, joka laskeutui. Koiran tuhina. Seinäkellon nakutus. Kohoileva rintakehä; hengityksen tasainen ääni.
Kiinni painuvat silmät, jotka vielä pystyivät näkemään silmät, jotka katsoivat takaisin; hellä pilkahdus sisällään, ja lantiolle liukuneen käden puristava ote.
